perjantai 6. toukokuuta 2016

Lämmin toukokuu

Tulihan se vihdoin lämmintä ja aurinkoa. <3 Parasta tässä onkin se, että pääsee ulkoilemaan vähemmillä vaatteilla. Tähän on totuttelemista. Ei enää välihousuja ratsastushousujen alle. Vähemmän puseroita. Koirien kanssa on mennyt mukavasti. Ostimme Lilollekin uuden hihnan, pinkin tottakai. Se mahdollistaa senkin, että Lilo pysyy koko ajan niin halutessaan Vilin kintereillä. Ja sehän taas ei olekaan niin mukavaa Vilistä. Se kun tahtoo haistella ja tutkia, pohtia ja miettiä. Ja kun tämä häiriintyy pienen pennun haukusta ja korvissa roikkumisesta, joudun tätä vähän estämäänkin.

Muutoin koirien kanssa on mennyt hyvin. Se tosin Lilon kanssa, että olemme vaihtaneet sen kuivanappulan allergiaversioon, missä ei ole vehnää eikä nautaa. Lilon iho alkoi reakoimaan, hilseili ja korva haisemaan. Varmuuden vuoksi, yleisimmät ruoka-aineallergiat ovat viljatuotteet ja nauta, näin otaksun.


Tuikulla kävi hieroja. Uusi tuttavuus, ei suosituksia keneltäkään ja vaikutti ihan hyvältä. Hierontatapa poikkesi hieman totutusta, mutta Tuikusta huomasi, että se luotti. Ei pörissyt, ei ollut jännittynyt vaan oli rauhallinen käsiteltävä. Se mikä oli ikävintä, olikin koko selän alueen kipeys symmetrisesti ja ristiselkä. Ristiselkää epäilinkin. Mutta koko selkä. Hieroja tulee tänään perjantaina uudestaan, otetaan sarja ja katsotaan mikä vaikutus on. Selän kipeyteen voi vaikuttaa myös ratsastus ja tässä pohdinkin, että olemme menneet nyt suurimmaksi osaksi maastoillen. Tätä toivetta esitin vuokraajallekin, mutta passiivina, minkä voi käsittää myös siten, että kentällä menemättömyydellä tarkoitan vain itseäni. Joten hän meni kentällä lauantaina. Me menimme melko raskaan osuuden hiittisuoralla, missä kuvattiin kopterikameralla. Ei pitkään, mutta neljä-viisi vetoa laukalla, lopuksi kylläkin käyntiä ja alkukäynnit myös. Ja tälle tallille muutettuamme, on minun kentälläratsastus lisääntynyt, sillä kenttä on ollut kiva, mukavan iso, mikä on saanut minutkin innostumaan. Liika on liikaa, joten maastoilua enemmän, sileällä vähemmän.


Toinen oli, että satula on sopimaton - taas. :O Meillä on käytössä Mustangin yleissatula ja se on ollut hyvä. Ed. satula alkoi käydä sopimattomaksi, sekin melko nopeasti ja sen huomasi Tuikun ratsastuksestakin. Muutos oli huomattava kun vaihdettiin, ratsastuksellisesti. Nykyisin ei ole tämän satulan kanssa tätä ongelmaa. Tuikku toimii mielestäni hyvin, menee reippaasti jne. Mutta olin huomannut jo alkutalvesta, että satula ratsastaessa näyttää valuvan lapojen päälle vähän. Satulansija ei Tuikulla kovin iso ole ja ei tykkää siitä jos satula on lapojen päällä. Ja meidän satula on siinä ja siinä onko se kuitenkin liian pitkä. Mitä olen myös epäillyt. Olen käyttänyt hierojaa säännöllisesti. Heinäkuussa ei ollut mitään sanomista, mutta jo syyskuussa oli satulavyön kohdalla huomauttamista, oli kipeä, vähän selän takaosa, mutta ei koko selkä.  Peffan päältä oli sanomista. Mutta ei suurempia, isoja ongelmia. Ja näitä tuli lisää jo parin kuukauden päästä, satula vaihdettiin. Tammikuussa hierojalla huomautusta, mutta ei suurempia. Mutta nyt oli kipeä symmetrisesti kumpaiseltakin puolelta selkää. Yksi merkki sopimattomasta satulasta oli hierojan mukaan se, että on kasvattanut ns. liikalihaa lavan taakse.


Kolmas syy voi olla osatekijänä jalat. Takavuohisissa on arkuutta, tästä sanoi Karenkokin ja nyt kengittäjä. Sanoi myöskin, että liian pitkät kaviot, mitkä aiheuttavat jo rasitusta. Tuikulla kasvu ei ole kovin nopeaa, mutta kasvaa sukseksi ja nyt asento oli muuttunut ikäänkuin koiralla, millä on liian pitkät kynnet. Kengitetty viimeksi helmikuun alussa. Ed. kengittäjä oli hyvä, kengät pysyivät hyvin, mutta on ravikengittäjä ja kavion malli on enemmän ravihevosen. Hän on ollut meillä aikaisemminkin ja jos haluaa, että hevosella on enemmän ratsutyylinen vuolu ja kengitys, ei täysin mene siihen. Mutta hyvä kengittäjä muutoin, asentovirheitä joutui hänkin korjaamaan. Ja Tuikun etujalan käyttö osoittaa sen, että sisäkavio kuluu eri tavalla kuin ulkosyrjä. Nyt oli kengitysväli ylipitkä, mikä myös vaikuttaa siihen, että kaviot ovat olleet mallia sukset.


Nyt kengityksessä laitettiin takakavioihin kinnerpattikengitys ja vuoltiin paljon pois. Tällä saadaan helpotettua takajalan käyttöä, tuomaan sen paremmin alleen ja kavionkärki ei jää niin kiinni maahan. Etukaviot vuoltiin pystymmäksi ja niihin laitettiin kevyemmät kengät, suorat edestä, jolloin vuoltiin reilusti pois. Etukavio pyörähtää nopeammin takakavion alta pois. Ja muutos oli huomattava. Vitsailinkin kengittäjälle, että toivottavasti ei tullut liian virrakasta kengitystä, että pysytään helatorstain maastossa ihan käsissä. No tulihan siitä virrakas kengitys, se todettiin maastoillessa.

Me olemme maastoilleet ja olemme saaneet tallikavereita mukaan, tutustuneet muihin. Tuikulle on ollut kivaa kun se on päässyt maastoilemaan myös muiden heppojen kaverina. Paljonhan me yleensä olemme menneet yksin, mutta nyt on mahdollistunut maastoilukavereiden kanssa ratsastus. Toki välillä menemme yksin, mitä myös haluan. Ettei hevonen turvaudu tällöin kaveriin vaan kuuntelee myös ratsastajaa. Tuikku on ollut varsin rauhallinen maastokaveri ja vaikuttaa näin myös muihin hevosiin. Tosin helatorstaina saimmekin maastoilukaveriksi uuden tuttavuuden ja näillä kemiat kohtasivat hyvin ja ovat selvästikin sellainen parivaljakko, mikä tykkäisi mennä lujaa. Saivat molemmat toisensa virrakkaiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tulevat esiin tarkistuksen jälkeen.