sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kun ei itse voi

Tuikku on päässyt liikkumaan säännöllisesti eikä sillä ole ollut kovinkaan monta vapaapäivää. Joten Tuikun ei ole tarvinnut jäädä pelkästään tarhassa liikkumisen varaan vaan on päässyt maastoilemaan, hyppäämään esteitä ja menemään sileällä. Parantumisen kannalta on hyvä, että on ratsastajia ja hevonen pääsee liikkumaan. Mutta kyllä sitä vain itse haluaisi sinne selkään päästä. Vähitellen olen liikkunut ilman keppejä aika mukavasti. Tämän viikonlopun olen käyttänyt lepäämiseen enkä ole juurikaan mitään tehnyt, sillä viikko tuntui siltä, että oli töitä ja muita menoja ja sille levolle jäi yllättävän vähän aikaa. Toisaalta vointi on ollut hyvä, toki huomaan vasemman nivusen kohdalla painetta ja lievää kipua kun olen mennyt liikaa, jolloin on syytä rauhoittaa menoa. Parantumisen myötä olen huomannut, miten paljon kylkilihakset ovat olleet käytössä, ne ikäänkuin pitävät kasassa ja tuntuma on sellainen kuin olisi tehnyt raskaankin harjoituksen ja huomatessa, miten kylkilihakset ovat kireällä.

Tuikulla on ristiselkä vasemmalta puolelta selvästi pinteessä ja oikeassa takapolvessa vähän turvotusta. Ennen perjantaista estehyppelyä ristiselässä oli jo pinkeyttä, mutta jonkin verran yleensä esteiden jälkeen voi tulla takapolveen turvotusta, toisinaan ei. Ja pitkien maastojen jälkeen jos on pitkiä, kovempia pohjia näkyy se myös takapolvessa. Tuikulla on kiropraktikko taas keskiviikkona ja todennäköisesti sään alueelta löytyy sanomista, ristiselkä on hieman jumissa ja kaulan alueelta löytyy hierottavaa. Olen ottanut tavakseni käydä hevonen läpi ennen ratsatusta ja nytkin kun käyn tallilla, käyn hevosen läpi. Pienetkin erot huomaa ja ristiselän alue on se herkin. Syynä osittan se, että Tuikku on takakorkea ja alle polkeminen ei olekaan ihan helposti saavutettavissa. Sekin vie oman aikansa. Yleensä ravi helpommin on taakse polkemista, ja tässä kohden tuleekin hevosen rakenteesta oma haasteensa.

Perjantaina oli Tuikku  mennyt esteitä ja oli mennyt kivasti. Tuolloin en käynyt tallilla vaan menin lauantaina töiden jälkeen. Olen nyt käynyt tallilla melko usein ja kävimme tänään sunnuntaina ja tarkoitus oli alunperin lähteä Tuikun kanssa kävelylle, mutta satoi ja ukkosti, joten jätimme harjaukseen ja siihen, että kävin Tuikun läpi. Hirmu mukava omistaja kun saa vain namit, rapsutukset ja hoidot. Sitten takaisin tarhaan, tosin kovin olisi tullut siltikin mukaan uudestaan kun Tuikun tarhaan veimme. Ja oli tulossa myös iloisena vastaan kun lähestyimme Jarin kanssa tarhaa. Pienetkin asiat saavat iloitsemaan kun huomaat, että hevosesi saapuu ravaten vastaan iloisena ja odottavana. Mitä kivaa tänään tapahtuu?









 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tulevat esiin tarkistuksen jälkeen.