torstai 25. elokuuta 2016

Pitkästä aikaa

Tänään pääsinkin tallille ja Iida tuli kuvaamaan. Tosin minun ratsastuksestani ei vielä saa kuvia, mitä erikoisemmin voisi esitellä, mutta muutoin olivat oikein mukavat. Sää oli hyvä ja värit hyvät, muutoinkin kuvien laatu oli hyvää. Vielä en ole kovin pitkiä pätkiä ravaillut ja olin asentanut vanhasta tottumuksesta jalustimet liian lyhyeksi. Nyt olikin koulusatula, joten kuvistakin huomaa, että jalustimet olisivat saaneet olla alempana. Mutta edelleenkin koulusatula tuntui oikein hyvältä. Tuikku oli mukava, rauhallinen ja tyyni. Vähän se katseli kentän kulmaa, mikä on ollut aikaisemmin kun mullit ovat asuneet tarhassa sille varsin jännittävä kohta, mutta suurempia eleitä ei tullut.

Tuikku on lihonut, minusta se on jo liian pullukka, vaikka kuvista sitä ei niin näekään, mutta kyllä se saisi olla hoikempi. Sillä on lapaläskiä jo ja kyljet eivät tunnu edes painellessa kunnolla. Näin sitä sokeutuu, toisaalta ei sillä ole ollut sellaista säännönmukaista rasitustakaan, mikä kuluttaisi syödyn energian. Vaikka Iidakin on mennyt ihan omilla kerroillaan sangen raskaasti ja tallilainenkin tehnyt pitkiä maastoja. Vapaapäiviäkin sillä on ollut.  Mutta näköjään ei riitä pitämään kilot kurissa.

Kentälle mennessä aloitin kävelemään pitkillä ohjilla tuntumalla. Tuikku on tuntunut kevyeltä kädelle, sellaiselta tutulta Tuikulta, mikä oli välillä kateissa. Vähitellen olin ajautunut huomaamattani vetämään ja pitämään ohjat liian lyhyenä. Ikäänkuin olisi ns. ainainen veto päällä pitäen sitä kuitenkin sopivana tuntumana. Ja tähän Tuikku reakoi. Nyt kun olen joutunut olemaan poissa satulasta, on se tuonut tietynlaista etääntymistä ja istuessani tauon jälkeen selkään, oli tuntuma se kevyt ja mukava, mihin olin päässyt jo Tuikun kanssa tottumaan. Tänäänkin sellainen sopiva. Tietyissä kohdissa, kuten väistöjen kanssa huomaan jääväni roikkumaan sisäohjaan, onneksi kykenen tämän itsekin havainnoimaan. Mutta nämä ovat ne kompastuskivet sekä myös se, että volteilla tahtoo tulla liian tiukkaa ohjasotetta, missä pitäisi myödätä sopivasti. Muutoin olin tyytyväinen menoon.

Emmehän me paljon tehneet, käynnissä siirtymisiä, peruustusta, vähän jo harjoitusravia, kevyttä ravia ja ympyrällä. Käynnissä väistöjä ja nämä selvästi tuntuvat vielä hankalilta minulle ratsastaa. Tunnen nivusten seudulla sisäreisissä pinkeyttä ja paine tulee lantioon. Muutoin voin hyvin istua selässä eikä liike satuta, mutta kuten väistöissä tulee jo tuntemuksia nivusten seutuville. Kovin kauan en tälläkään kertaa selässä ollut vaan pyysinkin Iidaa menemään loppuravit. Sillä Tuikku on päässyt eilen tekemään pitkän maaston, joten palauttava rento ravi tekee hyvää. Viikonlopun olen itse poissa, joten perjantaina Tuikku on vapaalla. Lauantaina vuokraajan vuoro ja sunnuntaina Tuikulla kevyt maasto.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tulevat esiin tarkistuksen jälkeen.