lauantai 21. lokakuuta 2017

Kraniota, maastoilua ja syrjähyppy


Kun tekeminen käy lukemisen kannalta tylsäksi, on otsikon oltava sitäkin raflaavampi. Tuikulla oli kraniohieronta tiistaina. Sille oli tarvetta. Oikea takapolvi on turvotellut, joten oli sopiva aika pyytää Maria, Hevospalvelu Turpa'sta hoitamaan Tuikku. Maria hieroo myös samalla eli yhdistää kraniota ja hierontaa. Oikea puoli oli jumissa ja oikea takapolvi on aiheuttanut vasempaan kainaloon kireyksiä, mikä näkyy satulavyötä kiristäessä. Hoidon yhteydessä saatiin avattua kainaloa ja takaosaa, ja Tuikku näytti alun hyörimisen jälkeen nauttivan takaosan hieronnasta. Pidän Marian tyylistä hoitaa ja se näkyy myös Tuikussa. Kun hän työsti takaosaa työntäen lihaksia takaa eteen, tuli Tuikku vastaan pyöristäen ja lyhentäen selkäänsä, samalla venyttäen  kaulaansa. Jos tuntui muikealta, alkoi Tuikku kuopimaan, kun hoito auttoi, alkoi alahuuli lerpattamaan ja silmät ummessa. Seuraava päivä olikin huilipäivä.

Liukkaat pohjat, lehdet teillä, märkyys toikin mukanaan pitkään poissa pysyneen oireilun. Eikä takapolven oireilu näytä vaikuttavan Tuikun mielentilaan. Hyväntuulinen ja iloinen, ratsastaessakaan ei vastustelua, mutta turvotusta takapolvessa. Nyt on turvotus vähitellen laantunut ja liikutus ollut kevyempää ja kärryajelut saaneet vielä jäädä, jolloin ei tule vetoa takapolveen. Ravi ollut tästäkin huolimatta hyvää, samoin laukannut, pääasiassa käyntiä ja metsässä samoilua. Eilen pääsimme kaverin kanssa maastoon, tällä kertaa kaverina oli shiretamma ja Tuikku sai olla vetohevosena. Molemmille teki hyvää käyntimaasto ja kävimme metsäpolkuja pitkin tamma perässä, pieni Tuikku edellä.

Varsan kanssa olen jonkin verran puuhastellut. Ja se on hurjan söpö, siihen kiintyy. Kun haen Tuikun, varsa haluaisi niin tulla mukaan. Sitä on vain häädettävä pois. Tänäänkin sitten ajattelin kahta kärpästä yhdellä iskulla. Maastoilun jälkeen laitoin Tuikun ulos kiinni, otin varsan ja laitoin nappulat sille pihattokarsinaan. Sehän hörisi minulle, ensimmäistä kertaa kun tulin Tuikun kanssa maastosta. Voi miten hyvältä se tuntui, sellaista hassua hörinää, ikään kuin olet minulle tuttu. Kyllä ne osaa vetää oikeasta narusta. Otin varsan, laitoin pihattokarsinaan ja siellä se söi nappulansa. Tuikun hoidin ja annoin sen omat nappulat. Tunnustelin takapolven ja liikutuksen jälkeen tuntuikin oikein hyvältä. Kun sain Tuikun hoidettua ja vietyä pihattoon. Lähdimme varsan kanssa kävelylle ja kävimme järven rannassa. Tämä on siitä jännittävää, mutta havaitsin, että se tulisi perässä jos vain itse menisin veteen. Joten huomenna ratsastuskumisaappaat jalkaan ja yritystä uudelleen. Vaikka sitä vähän jännittääkin uusi elementti, mutta näyttäisi siltä, että se esimerkin voimin tulisikin mukana.

Pari päivää sitten tein pahimman, mitä voi omalle hevoselleen tehdä. Syrjähypyn! Pihattokarsina oli varattuna ja seinässä on ruoka-astia, mistä varsa on saanut nappulansa. Joten nyt oli sitten otettava Tuikun ruoka-astia ja annettava siitä. Vein varsan ulos ja Tuikku portilla. Voiko enää pahempaa käydä omalle hevoselle kun sen silmien alla, sen omasta ruoka-astiasta annetaan ruokaa toiselle hevoselle! No paha saa palkkansa, varsa kaatoi nappulat maahan ja siihen ne sitten jäivät. Lohtu se oli tämäkin Tuikulle. Ei meille tämän kummempaa kuulu, maastoilua jatketaan edelleen. Tänäänkin käytiin uudella reitillä, missä olemme käyneet kerran aikaisemmin, Ahtialan kartanon teillä. Nyt kun on kelirikkoaika menossa, on silti tiet hyvässä kunnossa ja niittytiet nekin, märät ja liukkaat, mutta eivät muutoin kovin rikkoontuneet. Joten siltä osin näyttää hyvältä eikä moitteita ole tullut muilta tien käyttäjiltä.
 
 




2 kommenttia:

  1. Varsat on kyllä tosiaankin jotain niin ihanaa. 💗 Meillä vaan "Keke-varsa" huutelee ja hörisee vähän turhankin kanssa. Voi nimittäin mennä parikymmentäkin minuuttia, että pääsee sen tarhasta pois, koska kun kävelee poispäin se vain hirnuu niin sydäntä särkevällä äänellä, että pakko palata sen luo. Ja tuo syrjähyppy on kyllä hirveintä mitä hevoselleen voi tehdä. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsat ovat hellyttäviä, ja kaikkeen ovat tulossa mukaan. Mukava varsa tämä ja kävelylle on päässyt Tuikun kanssa. Uusia maisemia tutkailtu. Tuikku tuntui kasvavan metrillä kun huomasi, että oma ruoka-astia meneekin toiselle, eihän sitä tiedä, vaikka siinä olikin sen ruoka :D.

      Poista

Kommentit tulevat esiin tarkistuksen jälkeen.